Oikaisuja & kommentteja

Enskari pulkassa ja tänään edessä toinen esitys. Muutamia kommentteja esityksen sisältämiin tietoihin onkin jo tullut. Helsingin Sanomien kutsumana Eduskunnan ensimmäisessä ennakossa istuivat kristillisten kansanedustaja Bjarne Kallis ja demareiden ex-kansanedustaja Arja Alho. Kallis kommentoi Hesarin jutussa, että harmaan talouden käsittelyssä oli muutamia asiavirheitä. Juttu löytyy Hesarin maksullisesta arkistosta.

Pyysin Bjarnelta sähköpostitse tarkennuksia asiavirheistä. Hän vastasikin erittäin ripeästi:

hei
esimerkiksi se että voidaan noin vain soittaa ulkomailla sijaitsevaan pankkiin ja sen kautta päästä hallintarekisteriin. En pitänyt yleistämisestä jossa väitettiin että virolaiset työntekijät satamassa palauttavat osan palkastaan. vielä totean että hallintarekisteriä jonkin verran säännöksiä jotka antavat veroviranomaisille mahdollisuuksia saada tietoa osingonsaajasta- tässä nyt pari kolme asiaa
t.b

Eli tarkennetaan, ettei jää epäselvyyksiä.

1. Hallintarekisteri
Hallintarekisteriin ei mitenkään erityisesti mennä tai päästä. Kun ulkomaalaisen pankin, kuten Swiss Bankin, kautta ostetaan osakkeita, niin kaupanvälittäjä hallintarekisteröi asiakkaansa osakkeet. Tällä hetkellä ulkomailla toimii sijoituspankkeja, jotka tarjoavat palveluita suomeksi. Tilin avaaminen ja sijoittaminen suomalaisten pörssiyhtiöiden osakkeisiin on varsin yksinkertaista.

2. Virolaiset työntekijät
Tämä kohtaus oli ote keskustelusta, jossa eräs lähteemme esimerkein kertoi miten virolaisia työntekijöitä on kohdeltu. Emme väittäneet että kaikkia näin kohdellaan, vaan että saamiemme tietojen mukaan näinkin on toimittu.

3. Osinkojen verotus
Käyttämässämme esimerkissä käytiin läpi ainoastaan myyntivoittoon liittyvä verotus, jonka kiertäminen on yksinkertaista hallintarekisterin suojissa. Osinkojen verottamisesta ei esityksessä puhuttu, mutta voin avata sitä puolta hieman.

On totta, että osinkojen osalta verojen välttäminen on hieman työläämpää. Suomalaiset sijoittajat ovat velvoitettuja maksamaan pääomatuloista veroa 28%. Vuonna 2005 uudistuneen lain mukaan hallintarekisteröityjen osakkeiden osingoista voidaan periä lähdeveroa 15%, mikäli Suomen verohallinnon pitämään rekisteriin ilmoitettu ulkomainen omaisuuden hoitaja vakuuttaa, että osingon saajaan voidaan verosopimuksen perusteella soveltaa 15% lähdeveroa. Osinko voidaan maksaa tätä pienemmällä lähdeverolla tai kokonaan verotta, mikäli osingon saajan osoitetaan olevan verosopimuksen perusteella siihen oikeutettu.

Vuonna 2008 veroja oli maksettu keskimäärin alle kymmenen prosenttia kaikista Suomesta maksetuista osingoista. Järjestelmää on siis helppo huijata kierrättämällä osingot sopivassa verosopimusvaltiossa sijaitsevan bulvaanin kautta. Vuosittain Suomi menettää tätä kautta arviolta 300-600 miljoonaa euroa lähdeveroa. Lähdeveron osalta veronkiertoa harrastavat siis sekä ulkomaiset että kotimaiset sijoittajat.

Markku Hirvosen johdolla laaditusta Suomen kansainvälistyvä harmaa talous -tutkimuksesta käy hyvin ilmi myös lähdeveron kiertämisen mittakaava. Yhdysvaltoihin maksettaessa lähdevero on 15%, mutta Iso-Britanniaan maksettaessa 0%. Hirvosen raportissa sanotaan:

Vertailusta käy ilmi, että Isosta Britanniasta oleville osingonsaajille on molempina vuosina maksettu enemmän osinkoja kuin Yhdysvalloista oleville, vaikka yhdysvaltalaisten osakesijoitukset Suomessa ovat IMF:n mukaan 2,5 – 4,5 kertaa suuremmat kuin englantilaisten. (…)

Osingonsaajatietoja selvittämällä työryhmä on todennut, että niiden perusteella 20:llä ilman lähdeveroa osingot kuitanneella Isosta Britanniasta olevalla pankkikonsernilla pitäisi olla määräysvalta eräissä suurimmissa suomalaisyhtiöissä.

Työryhmän johtopäätöksenä on, että suomalaisyritysten maksamista osingoista perittävien lähdeverojen määrää on merkittävästi pienennetty.

- katsomalla mm. edellä mainitut pankkikonsernit säännösten vastaisesti tosiasiallisiksi osingonsaajiksi sekä
- osingonmaksuhetkeen liittyvillä järjestelyillä, joiden avulla osakkeet on osingonmaksun ajaksi siirretty esimerkiksi edestakaisilla kaupoilla tai lainajärjestelyillä sellaisen osapuolen haltuun, joka on voinut nostaa ne 0-veroprosentilla.
(s. 240-241)

Lopuksi toteaisin vielä, että bulvaanien ja etävälittäjien taakse on ketjuttamalla helppo piiloutua niin ettei Suomen veroviranomaisille välity toimista mitään tietoja. Valtiovarainministeriö ja -ministeri jaksavat hehkuttaa näitä uusia verosopimuksia (yhteensä noin 30 kappaletta), jotka on tehty vuoden 2007 jälkeen. Ikävä tosiasia kuitenkin on se, että niitä ei ole käytetty KERTAAKAAN. Sinnemäki totesi ulkopoliittisessa vaalipaneelissa, että kyllä niitä varmasti käytetään kunhan löydetään jokin yksilöity tapaus. Eli neljässä vuodessa ei ole saatu yhtäkään yksilöityä tapausta, josta voisi tietoja pyytää. Ei niitä haluta löytää.

Ilon kautta,

Jari Hanska
käsikirjoittaja, näyttelijä

P.S. Se onko yllä mainittu esimerkki (lähdeveroista) rikollista veronkiertoa vai aggressiivista verosuunnittelua on oma keskustelunsa. Haastattelemamme Valtiovarainministeriön virkamiehen Ilkka Harjun mukaan verosuunnittelussa ei sinänsä ole mitään vikaa, edes valtionyhtiöiden kohdalla. Jännä juttu, kun VM:ää ei raha kiinnosta.