Liput myynnissä nyt!

Ryhmäteatterissa

torstai 17. maaliskuuta 2011

Kalikka kolahti Hämeeseen

Hämeen Sanomien kolumnissa 4. maaliskuuta 2011 Markku Peltonen kirjoitti Ryhmäteatterin Eduskunta-näytelmästä. Kirjoitus on tehty näkemättä itse esitystä, ilmeisesti A-studion perusteella.

Aluksi on syytä korjata muutamia asiavirheitä. Peltosen mukaan "värikkäitä teatteriterveisiä saavat Jutta Urpilainen, Mari Kiviniemi, Anni Sinnemäki, Jyrki Katainen ja Timo Soini."  Koko koplasta lavalla nähdään ainoastaan Kiviniemi. Sinnemäkeä saati Soinia ei mainita esityksessä sanallakaan. Toisin kuin Peltonen väittää, esityksessä ei käsitellä oikeuslaitoksen mädännäisyyttä.

Peltonen maalaa kolumnissaan elitistisen maailmankuvan, jossa poliitikot ovat kaikkitietäviä yli-ihmisiä ja politiikan sisäpiirin ulkopuolella olevat kansalaiset typeryksiä. Hän ohjeistaa työryhmäämme:

"Kun ohjaajat ja näyttelijät eivät politiikasta mitään tiedä, se kannattaisi kiertää kaukaa. (…) Politiikasta voi ottaa selvää, mutta tulosta syntyy vain nöyrästi opiskelemalla."

Peltosen ideaaliyhteiskunnassa politiikasta ja päätöksenteosta vastaa pieni eliitti, jonka päätöksiin tietämättömän kansan ei pidä puuttua. Vaalit ovat kerran neljässä vuodessa ja niiden välillä pidetään suut supussa.

Tämä ajatus sisältää kuitenkin kaksi virheellistä tulkintaa. Ensinnäkin demokraattisessa valtiossa politiikka ja päätöksenteko ovat jokaista ihmistä koskettavia asioita, joihin jokaisella pitää olla mahdollisuus ja oikeus ottaa kantaa. Tämä sisältää myös mahdollisuuden kritisoida olemassa olevaa järjestystä. Poliitikkojen tehtävänä on vastata kritiikkiin ja kantaa tekemistään päätöksistä vastuu.

Toisekseen on muistettava, että poliitikot ovat itsekin tavallisia kansalaisia erilaisine taustoineen. Mikään tietty oppilaitos tuskin antaa muita parempia valmiuksia poliitikon ammattiin, vaikka esimerkiksi valtiotieteellisestä tiedekunnasta on käytetty leikkimielisesti nimeä poliittisten broilerien hautomo.

Yksikään kansanedustaja, edes ministeri, ei ole perillä kaikista valtakunnan asioista. Työn myötä kansanedustajat perehtyvät johonkin heitä kiinnostavaan alaan, kuten talous- tai sosiaaliasioihin. Samalla he joutuvat täysistunnoissa tekemään päätöksiä vajavaisilla tiedoilla monista itselleen vieraista asioista. Vain harva kansanedustaja tämän myöntää.

"Kyllä mua aluksi kauhistutti miten suurista asioista ja summista me joudutaan jatkuvasti päättämään ilman mitään tietoa", totesi eräs työryhmämme haastattelema kansanedustaja.

Työryhmämme on pitkään tutkinut sosiaali- ja terveydenhuollon kipupisteitä ja etenkin Lex Soininvaaraa sekä harmaan talouden toimintamekanismia. Olemme pyrkineet työssämme mahdollisimman objektiiviseen tarkasteluun, ilman sen kummempaa nöyristelyä suuntaan tai toiseen. Esityksen nähneet eivät ole tähän mennessä nostaneet esiin ainoatakaan asiavirhettä. Toimimme läpinäkyvästi: kerromme katsojille jatkuvasti mikä osio on faktaa ja mikä varmistamatonta tietoa.

Kolumnissa lisäksi kysytään Ryhmäteatterin suhdetta rappioon eli rahoitukseen. Yhteiskunta rahoittaa lukuisten muiden teattereiden ohella myös Ryhmäteatterin toimintaa. Se raha ei kuitenkaan tule "kassoista, joita saastapoliitikot ovat olleet täyttämässä", kuten Peltonen väittää. Raha on peräisin jokaiselta veronmaksajalta, ei suinkaan poliitikoilta. Peltosen logiikalla kukaan yhteiskunnan palveluja käyttänyt henkilö ei voisi kritisoida yhteiskuntaa, koska on itsekin hyötynyt siitä.

Peltonen päättää kolumninsa toteamalla, että "poliitikot – ja demokratia – eivät saasteämpäriä niskaansa ansaitse." Esityksemme raskain anti on niissä tosiasioissa, jotka jokainen on voinut mediaa ja eduskunnan toimintaa aktiivisesti seuraamalla havaita. Kyllä poliitikot ovat itse saasteämpärinsä täyttäneet. Työryhmämme on lähinnä auttanut heitä kumoamaan sen. Demokratia säilyy voittajana, sillä sen elinvoimana toimivat jatkuva keskustelu ja kritiikki.

Työryhmän puolesta,

Jari Hanska
Valtiot. kand.
Eduskunta-esityksen käsikirjoittaja ja näyttelijä

5 kommenttia:

  1. Suokaa anteeksi sävyni, mutta tässäkin blogissa todettua lainaten "no shit Sherlock?". Siinä missä Talin golffarit pelasivat täysin Valtuusto III:n pussiin idioottimaisuudellaan, tekee Peltonen saman tällä naurettavalla kolumnillaan. Sikäli mikäli Eduskunta-esitykseen kohdistuva kritiikki on tällä tasolla, ei voi kuin todeta työryhmän tehneen oivallista työtä. Ei tuota Peltosta olisi kyllä tarvinnut ottaa edes puolivakavissaan, saati sitten lähteä esittämään vasta-argumentteja.

    VastaaPoista
  2. Ihan vaan huomiona: Ryhmäteatterin tuki ei ole peräisin veronmaksajilta vaan sen sijaan veikkaajilta (se tulee valtion talousarvion momentilta 29.80.52. Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat taiteen edistämiseen)

    VastaaPoista
  3. Kiitos erittäin tärkeästä esityksestä ja tästä blogista!

    Tervetuloa teatteriväelle seuraavaan keskustelutilaisuuteen. t. Riikka

    http://www.facebook.com/event.php?eid=162900403765565#!/event.php?eid=162900403765565

    Veroparatiisijärjestelmä toimii päinvastoin kuin demokratian keskeiset vaatimukset edistää tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta kansalaisten välillä. Tämä "salausjärjelmä" on nähty ihmiskunnan häpeäpilkkuna ja yhteiskunnan surullisimpana ilmiönä sitten orjuuden. Demokratian keskeisimpiä vaatimuksia on oikeudenmukainen tulonjako.

    Onko toisenlainen talous mahdollinen?

    Outi Alanko-Kahiluoto (Vihreät, Helsinki)
    Ari Konttas (Kokoomus, Uusimaa)
    Merva Mikkola (Vihreät, Espoo)
    Heikki Patomäki (Vasemmistoliitto, Helsinki)
    Erkki Tuomioja (SDP, Helsinki).

    Keskustelua juontaa Suomen Attacin puheenjohtaja Mikko Sauli.

    Kahdellekymmenelle ensimmäiselle Reilun Kaupan tee tai kahvi.

    Tervetuloa!

    VastaaPoista
  4. Eduskunta-näytelmän toinen osa oli journalistin silmin katsottuna hämmentävä. Siinä oli aihan kovaa tutkivan journalismin kamaa, mutta se olikin näytelmä.Haastattelupätkät olivat kuitenkin aitoja (näin kerrottiin).
    Jos pätkät pantaisiin nettiin audioina tai purettuina teksteinä, niin muuttuisivatko ne jo journalismiksi? Vai vasta sitten kun joku vakiintunut tiedotusväline ne julkaisisi?
    Silloin pelattaisiin journalismin pelisäännöillä juridiikka mukaan lukien.
    Mutta kun näytelmä on näytelmä eli taideteos, niin silloin voi esittää melkein mitä tahansa. Varma nakki välttää mahdolliset oikeudellisetkin seuraukset, vaikka esitetyt näytöt olisivatkin journalistisesta näkökulmasta katsottuna kovan uutisen arvoisia.Siis aivan paikkansa pitäviä.
    Toisaalta jokaisen haasttattelun edellä sanottiin, että haastattelu on aito, mutta emme voi taata, että kaikki haastattelussa pitää paikkansa.
    Näinhän tiedotusvälineissäkin toimitaan. Haastateltava on vastuussa sanoistaan, mutta julkaisillakin on juridinen osavastuu tietyissä rajoissa.
    Näytelmässä tällaista vastuuta ei käsittääkseni ole.
    Joka tapauksessa vaikuttava esitys, minkä tämäkin jaarittelu osoittaa.Toisaalta olisi katsojaa voinut armahtaa kirjoittamalla alunperin kaksiosaisen sarjanäytelmän kuten televisiossa. Katsokaan ensin osa yksi, mutta juttu jatkuu toisena iltana.Ilman sitä ette voi olla, putoatte kelkasta. Rahat sitten vain pois katsojilta kummastakin näytöksestä.
    Mitähän käsikirjoittaja ja ohjaaja mietiskelevät? Siis noin ylipäätään.

    (Pannaan nimi alle, vaikka valikosta valitsinkin nimettömän vaihtoehdon, kun muut tuntuivat niin kummallisilta)

    Matti Laitinen
    eläkeläistoimittaja
    Helsinki

    VastaaPoista
  5. Korkeintaan 6 kk Suomessa työskentelevät ulkomaalaiset eivät maksa Suomen tuloveroa penniäkään! Siksi Suomessa on kymmeniä tuhansia ylimääräisiä työttömiä, koska heidän työnsä vie verottomasti työskentelevä vierastyöläinen, erityisesti rakennusalalla.

    Euro valuuttana saattaa romahtaa lähivuosina Kreikan, Portugalin ja Italian ylivelkaantumisen vuoksi. Jo syksyllä 2010 on pakko tehdä jotain (esim. erottaa eurosta ongelmamaat) Espanjan joutuessa vuorostaan sijoittajien pörssikeinottelun uhriksi. Velkakriisi on vasta alkamassa, ei loppumassa. Suomi on jo nyt sijoittanut miljardeja euroja velkaantuneiden ulkomaiden tukemiseen. Hyvinvointivaltio lopulta romahtaa.

    Kaksikielisyys maksaa Suomelle 1-4 miljardia euroa vuodessa.

    Ruotsalaismielisyyteensä kaatuivat presidentit Relander ja Svinhufvud. - Veikko Heiskanen, kansanedustaja (ml), professori

    lyyxem.freehostia.com/1930.htm

    Vähävaraisten torpparien ja muonamiehien ponnistuksilla syntyi Luukkaan eli Luukin kansakoulu vuonna 1906. Jouluna 1907 C.G. Avellan teetti koulurakennuksen ympärille piikkilanka-aidan sekä karkotti kevätlukukauden alussa kouluun pyrkivät lapset pois.

    http://suomenmaa.bravehost.com/

    Lokakuun lopussa 1915 lähti suomalainen lähetystö Tukholmaan: senaattori Otto Stenroth, Samuli Sario, A. H. Saastamoinen ja Axel Lille. Aaro Pakaslahti kertoo tästä teoksessaan Suomen politiikka maailmansodassa. Ruotsin valtakunnanmarsalkka kreivi Douglas vaati Suomelta Pohjois-Suomea (Kemijoki rajaksi) ja tarjosi korvaukseksi "niin suuren osan Venäjän Karjalaa kuin se haluaisi".

    Suomalaisten lähetystö ei kuitenkaan halunnut luovuttaa Pohjois-Suomea, mitä Ruotsi yritti anastaa vielä 1918.

    lyyxem.freehostia.com/teljo.htm

    VastaaPoista